maanantai 28. huhtikuuta 2014

peda.net kokeen lähes täydellinen abc

Aukkotehävä on idean syntymisen jälkeen suhteellisen näppärä laatia. Aukkotehtävän korjaaminen on myös nopeaa, vaikka tehtävän tuloksiin ei kielen kokeessa voi aivan 100% tuijottaa, sillä varsinkin saksassa oppilaat tuppaavat kirjoittamaan substantiivit pienellä tai verbit isolla, jolloin kokeen "automaattinen pisteytys" antaa tällaisista kohdista nolla pistettä. Teen siis itse niin, että katson ensin pisteet ja sen jälkeen käyn oppilaan lomakkeen kohta kohdalta läpi ja lisään mahdolliset mm. em. syistä saadut pisteet mukaan lopulliseen kokonaispistemäärään.

B-suunnitelma on hyvä olla takataskussa esim. langattomassa verkossa olevien yllättävien ongelmien varalta. Tietyn sortin epävarmuuden sietokyky on koetuksella, jos verkko kaatuu ennen koetta.

Creativity on taas vaihteeksi yksi avainsana. Vain kokeilemalla ja kantapään kautta oppimalla itselle selviää, mikä on mukava, hyvä, helppo, innostava, kannustava ja motivoiva sähköinen koe.

DIY. Vie aikaa, mutta palkitsee. Kokeen saa tehdä itselleen ja oppilailleen sopivaksi ja ennen kaikkea oman näköiseksi.

Ennakointi auttaa kohtaamaan mahdolliset ongelmat ja selviytymään niistä.

FAQ: Pitääkö mun siis painaa tätä tallenna -nappulaa? Vastaus: Kyllä. Jos koe on tehty omalle sivulleen ja koostuu useammasta lomakkeesta, tulee oppilaan selvittyään yhdestä tehtävästä, painaa tallenna -nappulaa. Tällöin tehtävä tallentuu ja oppilas näkee omat tuloksensa.

G

Huolellisuutta kysytään niin opettajalta ("Ope, miks tää vastaus on sinisellä, mut mä sain nolla pistettä?", kysyy oppilas. Ja tässä vaiheessa ope tajuaa, että on tehnyt tehtävät, katsonut että ne toimii ja tämän jälkeen on unohtanut palata muokkaamaan tehtävät pisteyttääkseen ne....) kuin oppilaaltakin.

iPad tai muu laite on välttämätön, jotta kokeen pystyy tekemään. Kännykällä voi tarkastella tuloksiaan, mutta kirjoittamiseen paremmin soveltuva laite on a ja o.

Julkisuusasetukset on hyvä hallita kokeenlaatimisprosessissa. Itse teen kokeet omille sivuilleen, jolloin pystyn kätevästi määrittämään julkisuusasetuksissa "Sivun julkisuus on määritelty erikseen tälle sivulle". Vasta hetkeä ennen koetta valitsen "Sivun julkisuus on sama kuin sivun x". (Sivu X on kohdallani aina ryhmäkohtainen sivu.) Jos joku oppilas on ollut pois kokeesta, piilotan kokeen julkisuusasetuksilla siihen asti, kunnes tämä tulee kokeen tekemään.

Kommentti on paikka, jonne kirjoitan oppilaalle vielä selvyyden vuoksi saadut pisteet ja selvennykset, mistä mahdolliset lisäpisteet (aukkotehtävissä) ovat tulleet. Kommenttiin on myös kätevä antaa sanallista palautetta  Myös oppilaat voi totuttaa käyttämään kommenttia.

Laatiminen kannattaa aloittaa ajoissa, jottei ylempänä mainittuja huolimattomuusvirheitä esim. pisteytyksessä tule. Laadittuja tehtäviä on myös hyvä testata ja varmistua siitä, että ne toimivat halutulla tavalla. Testaaminen kannattaa suorittaa laitteella, jolla oppilaiden on tarkoitus tehdä koe.

Monivalinta on aukkotehtävän rinnalla hyväksi havaittu ja vähintään yhtä nopea laatia. Pisteytyksen kanssa vain pitää olla hieman tarkempi.

Numerolle en ole keksinyt vielä Wilmaa parempaa paikkaa. Ehkä kokeen viimeisen tehtävän kommenttiin yhteispisteiden kera?

Oppilaisiin voi luottaa enkä ole kertaakaan pelännyt sitä, että joku "lunttaisi" vastaukset. Kiertelen kokeen aikana luokassa ja tarkkailen mitä he tekevät. Lunttaamisesta tulisi automaattisesti nelonen. Toisaalta kokeeni ovat olleent sen sorttisia, että aikaa netistä sanojen ym. etsimiseen ei ole, jos haluaa saada koko kokeen tehtyä. Myös tämän takia uskallan antaa tehtäviä, joissa netin käyttö on sallittua.

Pisteytys on kokeen laatimisessa (tehtävien keksimisen jälkeen) aikaavievin puuha. Se on kuitenkin sähköisen kokeen THE Juttu, koska kokeen korjaamisessa ei tätä aspektia enää tarvitse miettiä.

Q

Results. Kokeen tulokset ovat ja pysyvät tallessa niin opettajalla kuin oppilaallakin. Oppilaalle täytyy vain muistaa neuvoa, kuinka tuloksia pääsee tarkastelemaan.  

(Oma) Sivu, jonne koe/kokeet laaditaan, on helpoin ylläpitää ja laittaa joko näkyväksi (kokeen suoritus) tai piilottaa (kokeen laatiminen ja tarkistusvaihe).

Tehtävän tallentaminen ja sen harjoittelu kannattaa ottaa ohjelmaan ennen varsinaisen kokeen suorittamista. Sähköisen kokeen yksi hieman huono puoli on se, että tallentamatta jätetty tehtävä saattaa kadota bittiavaruuteen ja aiheuttaa näin hieman harmaita hiuksia ja kyyneleitä. Tässä voidaan palata kohtaan huolellisuus.

Uusiminen voi minun kokeissa tarkoittaa sitä, että jos oppilas on valmis ennen koeajan loppumista, saa hän halutessaan tehdä yhden tehtävän uudelleen.

Vapaa vastaus (ts. lomakkeen tekstikenttä) ja sen tarkistaminen voi aluksi tuntua hankalalta. Kuitenkin palaan taas kommenttiin ja sen hyödyntämiseen. Mallivastauksen voi esim. kopioida ja sijoittaa aina uudelleen ja uudelleen (koska oppilaat tekevät todennäköisesti paljon samantyylisiä virheitä) oppilaiden palautettujen tehtävien kommenttikenttiin. Itse huomaan ainakin antavani palautetta aivan eri tavalla kuin mitä annoin paperiseen kokeeseen.

World wide web. Tehtävä,  jossa oppilas saa luvan kanssa hyödyntää nettiä, voi olla mukavaa vaihtelua perinteiselle ulkoamuistamiselle. Näin ope voi myös helposti testata oppilaan taitoja etsiä tietoa. Esimerkkinä mainittakoon: Kokeessa, jossa yhtenä osana oli järjestysluvut, oppilaat saivat etsiä saksalaisten juhlapyhien päivämääriä netistä.

eXcel (tai Numbers) on paikka, jonne kerään ryhmien koetulokset tehtävä tehtävältä.

Yhdistä eri tehtävätyyppejä, niin saat kokeesta mahdollisimman monipuolisen.

Z
Å 

Äiti ja isä voivat tarkastella koetta lapsensa kanssa heille sopivina hetkinä. He voivat palata kokeeseen yhä uudelleen. Itse lähetän Wilma-viestillä huoltajille linkin koelomakkeeseen ja muistutan vielä, että oppilaan tulee olla kirjautunut peda.nettiin, jotta linkki toimii.

Ö-mappiin voi kerätä ne tehtävät, jotka eivät sellaisenaan vielä toimineet ja jotka vaativat hieman jatkojalostusta.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Aamiaispöydästä luokkahuoneeseen: Kahoot!

Vaikka tämä blogi vielä hetken on pelkkä työhön ja hankkeeseen liittyvä, oman pohdinnan purkamiskanava, ajattelin aloittaa tämän kirjoituksen kuitenkin lauantaiaamusta, jolloin kaksi hyvää ystävääni, opettajia hekin, olivat meillä viikonloppuvisiitillä. Lauantaiaamun pitkällä ja rauhallisella aamiaisella puheet (kuten hyvin usein tällä porukalla) kääntyivät töihin. Tabletit ja älypuhelimet löysivät tiensä pöytään ja opettajien välinen ideoiden ja ajatustenvaihto oli lähes huipussaan. Kokeiluun päätyivät Socrative, joka on ollut yksi minun suosikeista, sekä jokseenkin samantyylinen Kahoot. Tylsää? Ei todellakaan. Mielestäni on ihanaa, kun on sellainen työ (vaikka se kuinka olisikin vain työtä) on niin mukavaa, ettei tunnu ollenkaan raskaalle ottaa sitä osaksi aamiaispöytää viikonloppuna.

Socrativesta kirjoitinkin jo aiemmin oman tarinansa ja laadin pienen ohjeopuksen, jota jokainen halukas saa omassa opettelussaan käyttää. Kahootista en yhden päivän näin-se-toimii-arjessa kokemuksella voi ohjeopusta tehdä, mutta muutamia plussia ja miinuksia haluan kuitenkin tässä vaiheessa nostaa esille.

Olen sosiaalisen median pyörteissä  törmännyt kirjoituksiin, joissa Kahoot ja Socrative asetetaan vastakkain ja olen ollut havaitsevinani kaksi leiriä - puolesta ja vastaan. Koska olen ollut niin hullaantunut Socrativesta, olen päättänyt jättää Kahootin testaamatta, mutta viikonlopun jälkeen en enää voinut jättää sitä tekemättä. Ennakkoluulot ovat ennakkoluuloja ja tässäkin asiassa olisi vain kannattanut heti kokeilla kumpaakin systeemiä. Vaikka molemmissa, niin Socrativessa kuin Kahootissa, ydinajatus on visailu ja oppilaiden aktivoiminen tunnilla, niin siihen ne yhtäläisyydet mielestäni jäävät. Omasta näkökulmasta, tällä kokemuksella, sanoisin, että kyseessä ovat kaksi  erilaisiin tarkoituksiin ja tilanteisiin soveltuvaa palvelua. Siinä missä Socrative on ehkä visuaalisesti tylsä ja häviää näin Kahootille, päihittää se mielestäni Kahootin kuitenkin sisällöllään ja "vakavamman" opiskelutyylinsä puolesta. Siis jos tarkoitus tällaisella visailulla on se, että sen ympärille rakennetaan vaikka kieliopin opetus. Kahoot etenee niin nopeasti (jotta jännitys säilyy), ettei opetustuokioille kysymysten välissä ole oikein tilas. Sisällöllä tarkoitan myös esim. läksyjen opiskelun testaamista, syvempää oppimista ja open helpompaa kontrollontia kuka vastasi mitenkin (esim jo sen takia, että pyydän oppilaita kirjoittamaan ensimmäiseen kysymykseen heidän oikean nimensä, Kahoot pyytää pelaajalta nicknamea). Kahoot puolestaan tuo mieletöntä actionia luokkaan ja saa jokaisen olemaan kaikki aistit hereillä. Tarkkuus ja nopeus ovat valttia ja kysymyksen perässä tuleva rankinglista sytyttää kilpailuviettiä. Jännittävä musiikki, joka opea saattaa alkaa tympäisemään jossain vaiheessa, luo tunnelmaa. Oppimista varmasti tapahtuu, sitä en kiellä, mutta sanakokeita en alkaisi Kahootilla pitämään. Seuraavaksi minua houkuttaisi kuitenkin pitää jokin maantuntemuksen visailu tai muu kultuuriaiheinen kisa Kahootilla. Siihen se varmasti sopisi. Ja vaikka kielen ope olenkin, niin näkisin Kahootille jo monia eri käyttötarkoituksia matematiikkaan, "ylliin", historiaan... 

Summa summarum: Molempia kannattaa kokeilla, molempia voi käyttää, molemmille palveluille on niille sopivimmat "käyttötarkoitukset". Taidankin tästä alkaa tekemään uutta Kahootia huomiseksi.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Ope kysyy: Miksi? Miten? Kuka?

Miksi käyttäisin peda.nettiä opetuksessani?

  • (Ensimmäinen vastaukseni on se, että se on kivaa.)
  • Se helpottaa omaa työtäni.
  • Se nopeuttaa omaa työtäni. (Vaikka se koukuttaa ja syö aikaa "ihan muuten vaan".)
  • Se on tätä päivää ja tulevaisuutta.
  • Voin tallentaa materiaalejani ja jakaa niitä helposti oppilailleni.
  • Saan oppilaiden käsialasta selvää ja työni (siltä osin) on nopeutunut valtavasti
  • Voin rakentaa omaa, henkilökohtaista opetusvälinettä/opetuskanavaa
  •  "Paperit" pysyvät tallessa ja järjestyksessä.
  • Ei enää koepinoja eikä sanakoelappuja. Kaikki on sähköisessä muodossa, hyvässä tallessa ja järjestyksessä.
  • Voin seurata oppilaiden kehittymistä ja edistymistä.
  • ...ja halutessa voin antaa henkilökohtaista palautetta todella helposti.
  • Kun ope on kipeä tai pois muusta syystä, voi oppilaille antaa tarkat ohjeet ja tehtävät peda.nettiin ja seurata heidän työskentelyään.
  • Voin luopua erillisestä tuntisuunnittelusta, koska se tulee siinä samalla kun rakentaa kokonaisuuksia. 

Miten käytän peda.nettiä opetuksessani?
  • Yritän käyttää mielikuvitusta ja kokeilla rohkeasti eri juttuja - joskus onnistun, joskus en. 
  • Yksinkertaisimmillaan kirjoitan läksyt ylös, jolloin niin oppilaat kuin minäkin pysymme kartalla missä mennään eikä kukaan ole sen varassa "toi kaveri ei kertonu/ei tienny mitä tuli läksyks". Kaikki voivat käydä itse tarkistamassa ne. (Tiedän, että oppilaat pitäisi totuttaa siihen, että he kyselevät poissaollessaan läksynsä toisilta oppilailta tai Wilmassa, mutta jos tapaan heitä kaksi tuntia viikossa, niin myönnän, että minulle on tärkeämpää että läksyt on tehty kuin se onko ne saatu selville itse. Ja siksi kirjoitan ne peda.nettiin ylös.)
  • Lataan tekemäni kielioppimateriaalit.
  • Pidän sana- ja verbikokeet. (Joita minun ei tarvitse enää korjata, koska olen kokeen tekovaiheessa pisteyttänyt jokaisen kohdan.)
  • Pidän isot kokeet.
  • Tärkein on kuitenkin: Käytän työkirjan korvikkeena tekemällä erilaisia tehtäviä. (Mitä enemmän peda.nettiä käyttää, sitä enemmän alkaa syntyä ideoita, kuinka ja minkälaisia tehtäviä palvelu mahdollistaa - mielikuvitus vain rajana!)
  • Ja toiseksi tärkein: Yritän "omalla esimerkilläni" opettaa oppilaille oman oppimisen ohjaamista, oman oppimisen seuraamista, kielitaidon kartuttamista omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. 


Kuka peda.netin käytöstä hyötyy?
  • Opettaja: Lue kaikki edellä mainittu.
  • Oppilas: (Jatkuva) Itsenäinen harjoittelu ajasta ja paikasta riippumatta, materiaalit aina taskussa mukana (tila ei lopu, vihko ei voi kadota tai revetä), välittömät tulokset testeistä ja sanareista, palaute, materiaalipankki, selkeä (ei tarvitse tulkita omaa käsialaa)
  • Huoltajat: Voivat seurata lapsensa kielen oppimista ja mm. rauhassa tarkastella koetuloksia (koe päätyy aina huoltajille eikä unohdu repun pohjalle)